Näyn ja kuulun -torvi ehkäisemässä nuorison syrjäytymistä

Parhaillaan Viking Mariellalla vietetään Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiviä ja noin 850 seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön ammattilaista ovat kokoontunut tarkastelemaan työalansa ajankohtaisia kysymyksiä teemalla Merikarttoja ja blogimerkintöjä. 

Vuotuiset neuvottelupäivät tarjoavat kirkon kasvatuksen tehtäväalueilla vaikuttaville eri ammattiryhmille paitsi mahdollisuuden kohtaamiseen ja vuoropuheluun, myös eväiden hankkimiseen arjen työhön. Monipuolinen ohjelma käsittelee muun muassa hengellisen työn tekemistä verkossa ja sosiaalisen median kautta, lapsen oikeutta kasvatukseen, kasvatuskumppanuutta sekä kasvatusta ympäristövastuuseen. Karttapäivityksen lisäksi osallistujat odottavat vinkkejä ja ideoita vietäväksi mukanaan kotiin. Tänä vuonna päivien aikana lanseerataankin esimerkiksi opetusministeriön rahoittaman Näyn ja kuulun -hankkeen alla välineitä lasten ja nuorten osallisuuteen ja kuulemiseen seurakunnissa, joka on yksi tämän vuoden neuvottelupäivien pääteemoista.

Lasten ja nuorten osallisuus kirkossa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Tavoitteena on, että seurakuntien toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon lasten ja nuorten edun toteutuminen entistä paremmin.

- Lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistaminen kirkon toiminnassa on merkittävä askel kasvavan nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden torjumiseen, pohtii Näyn ja kuulun -hanketta vetävä PTK:n toiminnanjohtaja Eero Jokela.

Torvi kertoo kuulemisesta

Muun muassa Näyn ja kuulun -torvi tulee olemaan konkreettinen väline lapsi- ja nuorisoystävällisyyden arvioinnissa. Torven kriteerit täyttänyt seurakunta voi kertoa torvimerkillä, että sen toiminnassa lapsia ja nuoria kuullaan.

Osallisuus puhutti myös neuvottelupäivien avajaistilaisuudessa. Neuvottelupäivien avajaisissa Helsingin tuomiokirkossa puheenvuoron käyttänyt kasvatus- ja nuorisotyön johtaja Marja-Leena Toivanen kertoi, että kirkkolakiin on parhaillaan menossa valmistelu lapsivaikutusten seuraamiseksi.

-Yhteinen tehtävämme on myös pohtia, miten edistämme aidosti nuorten osallisuutta

kirkossa ja heidän aitoa kuulemistaan.

Neuvottelupävillä oli kunnia saada vieraakseen opetusministeri Henna Virkkunen, joka toi tilaisuuteen opetus- ja kulttuuriministeriön ja samalla koko valtioneuvoston tervehdyksen. Ministeri kiitti kirkkoa ennakkoluulottomuudesta, jota se osoitti alentaessaan äänestysikärajan 16-vuoteen menneissä
seurakuntavaaleissa. -Se oli konkreettinen teko lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi.  Siellä missä nuorille annetaan mahdollisuus osallistua, osoitetaan, että heistä välitetään, Virkkunen pohti.
-Äänestysaktiivisuus osoitti, että kirkko on nuorille tärkeä. Nyt on aika osoittaa, että nuoret ovat kirkolle tärkeitä.

Luottamusta omaan uskoon ja vieraanvaraista avoimuutta toisten vakaumuksia kohtaan

Marja-Leena Toivanen puhui avajaispuheenvuorossaan koulujen uskonnon opetuksen puolesta osana kristillistä kasvatusta.

- Monikulttuurisuuden vahvistuminen lisää eri taustaisten kristittyjen ekumeenisuuden merkitystä. Siksi tarvitaan myös uskontojen väliseen vuoropuheluun ja uskontojen lukutaitoon kasvattamista. Kristillisen kasvatuksen tehtävä on edistää vakaata luottamusta omaan uskoon ja samalla lisätä vieraanvaraista avoimuutta toisten vakaumuksia kohtaan, Marja-Leena Toivanen pohtii ja pitää oman uskonnon opettamista kouluissa arvokkaana pohjana.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on myös huolissaan koulujen uskonnonopetukseen liittyvästä keskustelusta ja pohti puheenvuorossaan viime aikojen keskustelua aiheesta.

-Onko oman uskonnon opetuksen merkitys sittenkin jäänyt pimentoon?

Uskonnon opetuksen merkitys oman kulttuuritaustan ymmärtämisessä,  globaalin maailman jäsentämisessä, maahanmuuttajien kotouttamisessa ja jopa uskontorauhan kannalta jäi aika vähälle huomiolle menneen syksyn keskusteluissa, kansliapäällikkö toteaa. 

Kirkon kasvatustyö tavoittaa vuosittain sadat tuhannet nuoret ja lapset

Vaikka koulujen uskonnon opetuksesta ja sen vähentämisestä keskustellaankin, kirkon kasvatustyön arvostus on tullut selvästi esiin, kun erilaisissa kyselytutkimuksissa on selvitetty, mitä kirkon toimintamuotoja suomalaiset pitävät kaikkein tärkeimpinä. Arvostus näkyy myös valtavissa kävijäluvuissa.

- Vuonna 2009 seurakuntien lapsityön säännölliseen viikkotoimintaan osallistui n. 78.000 lasta, varhaisnuorten kerhoihin ja partiotoimintoihin n. 92.000 lasta ja nuorta. Rippikoulun kävi n. 58.000 nuorta ja isostoiminnassa oli mukana lähes 27.000 nuorta. Seurakuntien retki- ja leiritoimintaan osallistui yhteensä 328.000 lasta ja nuorta, Keskitalo hämmästeli suuria lukuja. 

Myös ministeri Virkkunen oli pannut merkille, että rippikoulu tavoittaa ikäluokasta jopa enemmän kuin kirkkoon kuuluvia on. - On myös ihailtavaa, että ryhmän ohjauksen perusosaamista antava isostoiminta on kasvanut koko 2000-luvun ajan. 

Neukkariterveisin laivalta,

Hanne Tuulos, tiedottaja